Pohjois-Lapin maasto on vaihteleva sekoitus tuntureita, erämaata, soisia metsiä ja polveilevia vesistöjä. Alueella on useita suojelualueita ja kansallispuistoja. Juuri tämä maisemien kirjo tekee siitä kiinnostavan kohteen kerta toisensa jälkeen. Viileiden, valoisien kesien ja kaamoksen rauhoittaman talven luonto pitää sisällään monipuolisen eläinlajiston ja erilaisten vuodenaikojen ja luonnonilmiöiden runsauden.
Pohjois-Lapissa puusto on niukkaa ja puurajan yläpuolella kasvaa vain pienikasvuisia lehtipuita ja pensaita. Tunturit ovat paljaslakisia ja helppokulkuisia. Pohjoismaissa jokaisella on oikeus tilapäisesti oleskella toisen omistamalla maa- ja vesialueella. Jokamiehenoikeuden nojalla luonnossa kulkijat voivat poimia mm. sieniä ja marjoja alueilta, joissa liikkuminen on muutenkin sallittua. Luonnossa liikkumiseen kuuluu velvollisuutemme käyttäytyä luontoa ja sen eläimiä kohtaan kunnioittavasti. Lapissa erityisesti porot on syytä huomioida. Muistathan käsitellä tulta varoen ja leiriytyä jälkiä jättämättä. Jos kalastat, huomioithan luvat ja säädökset. Moottoriajoneuvojen käyttö ei luonnollisestikaan kuulu jokamiehenoikeuksiin.
Pohjois-Lapin luonto elää vuodenaikojen leikin tahdissa, ja täällä niiden vaihtelun huomaa selvemmin kuin missään.
Äärimmäisessä pohjoisessa valo ja pimeys, kylmä ja lämmin luovat voimakkaat vastakohdat. Luonnon kiertokulkua rytmittävät Golf-virran ansiosta lauhkea ilmasto ja neljä selkeää vuodenaikaa, talvi, kevät, kesä ja syksy. Talvella on paksu lumipeite ja kesällä nautitaan vihreydestä jopa yli 20 asteessa.
Yötön yö kestää pohjoisimmassa Lapissa pisimmillään yli kaksi kuukautta. Aurinko killottaa taivaalla toukokuun puolestavälistä heinäelokuun
vaihteeseen. Valoa ja virtaa riittää niin eläin- kuin kasvikunnallekin, ihmisistä puhumattakaan.
Syksyllä luonnossa kulkijaa hemmottelee värikylläinen ruska. Valon määrän väheneminen on merkki kasveille aloittaa talvivalmistelut. Pohjois-Lapissa ruska ajoittuu syyskuuhun, se alkaa maaruskana varpukasveista ja jatkuu lehtipuiden ruskana. Sateisena syksynä ruskan väriloisto voi olla vaatimattomampi, mutta kuulaat pakkasyöt synnyttävät voimakkaimmat värit.
Pohjoisen talvi alkaa marraskuussa mystisellä kaamoksella, jolloin aurinko pysyttelee horisontin takana. Taivas hehkuu sinisen ja violetin sävyissä, revontulet leiskuvat ja lumi on pehmeää ja puhdasta. Talviuneen vaipunut maailma tarjoaa oivat mahdollisuudet monenlaisiin ulkoiluaktiviteetteihin!
Talvi antaa parhaita antimiaan pohjoisessa pitkälle kevääseen, toukokuulle – kevätauringon kimaltaessa hangilla ja uuden kevään koittaessa saapuvat jälleen muuttolinnut, luonto herää elämään, ja vuoden kierto alkaa uudelleen.
Tuhansien värilieskojen näytelmä Lapin tummalla taivaalla ihastuttaa kävijöitä syksystä pitkälle kevättalveen. Napa-alueelle ominainen ilmiö syntyy, kun maan magneettikentän kiihdyttämät hiukkaset törmäävät ilmahiukkasiin. Pohjois-Lapissa revontulia näkee runsaasti, mikäli taivas on pilvetön.
Revontulien synty
Revontulet syntyvät, kun maapallon magneettikehässä liikkuu auringosta peräisin olevia sähköisiä hiukkasia, jotka törmäävät ilmakehään. Avaruudesta syöksyvä hiukkanen virittää törmäyksen aikana ilman atomin korkeampaan energiatilaan. Hetken kuluttua atomi palaa perustilaansa ja säteilee samalla viritysenergian täsmälleen tietynvärisenä valona.
Revontulivalot syttyvät taivaalle tavallisesti 24 päivää auringon pilkkualueilta lähteneiden purkausten jälkeen. Suomessa revontulet näkyvät tavallisesti 100-150 kilometrin korkeudessa. Revontulien muotoa kontrolloi maan magneettikenttä.
Revontulten syntyä on kautta aikain yritetty selittää erilaisilla teorioilla. Eräs mielikuvituksellisimmista teorioista on ontto maapallo. Teorian mukaan maan sisällä oli toinen asuttu maailma, ja siellä oli jonkinlainen aurinko. Onton maapallon ohuin kuori oli ohut ja reikäinen navoilla. Revontulet olivat teorian mukaan sisäauringon loistavaa valoa.
Saariselän matkailukeskus sijaitsee Pohjois-Lapissa, Inarin kunnassa. Se on tiivis, tuntureiden ympäröimä kylä Urho Kekkosen kansallispuiston kupeessa. Tunnetuin Saariselän tuntureista on 438 metriin kohoava Kaunispää, jonka voit valloittaa kätevästi kävellen, autolla tai hiihtohissillä.
Saariselkä on palveluiden ja aktiviteettien keskittymä, josta on kuitenkin vain pari askelta erämaan rauhaan. Saariselällä et tarvitse autoa: kaikki laskettelukeskuksesta ja luontopoluista aina kylpylään, hotelleihin ja ravintoloihin löytyy kävelymatkan päästä. Hyvien kulkuyhteyksien ansioista tavoitat myös muut Pohjois-Lapin ainutlaatuiset kohteet vaivattomasti.
Saariselällä on matkaajille yhteensä 13 500 vuodepaikkaa. Alueen palveluista Alko, posti ja lääkekaappi löytyvät Saariselän tavaratalo Kuukkelista, pankkiautomaatti Saariselkä Holiday Clubista. Lähin apteekki ja terveyskeskus sijaitsevat Ivalossa. Paikallisia asukkaita Saariselällä on noin 350.
Tarvitsen bussikuljetuksen
Tarvitsen bussikuljetuksen