Hyvä tietää Itävalta
Matkalle tarvitaan voimassaoleva passi tai uuden mallinen henkilökortti. Jollei lapsilla ole omaa passia, tulee lasten olla merkittynä jomman kumman vanhemman passiin. Myös 7-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset tarvitsevat oman passin.
Suosittelemme matkavakuutuksen ottamista jo matkan varausvaiheessa mahdollisen sairastumisen varalta
Kaikilla matkoilla on hyvä olla voimassaoleva jäykkäkouristus-,
kurkkumätä- ja poliorokotus.
Yleistä Itävalta
Itävallan tasavalta eli Itävalta (Österreich) on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Itävallan naapurimaat ovat Liechtenstein ja Sveitsi lännessä, Italia ja Slovenia etelässä, Unkari ja Slovakia idässä ja Saksa ja Tšekki pohjoisessa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen keisarikunta hajotettiin lukuisiin valtioihin Saint-Germainin sopimuksella vuonna 1919. Itävallasta tuli tasavalta, juridisesti 10, marraskuuta 1920. Vuosina 1918-1919 Itävalta kutsui itseään nimellä Republik Deutschösterreich, joka muutettiin ententen vaatimuksesta Itävallan tasavallaksi. Syksyllä 1922 Itävalta sai Kansainliitolta lainan, jolla sen taloutta pyrittiin kohentamaan. Tasavalta kesti vuoteen 1934, jolloin oikestolainen kansleri Engelbert Dollfuß perusti diktatuurin normaalin politiikan ajautuessa sisäisten ristiriitojen vuoksi umpikujaan. Hallinto alkoi 1934 toimia Italian fasistien ja suojeluskuntien tuella. Itävalta liitettiin natsi-Saksaan vuonna 1938. Liittoutuneet miehittivät Itävaltaa vuoteen 1955, jolloin maasta tuli taas itsenäinen tasavalta sillä ehdolla, että se jäisi neutraaliksi puskurivyöhykkeeksi NATOn ja Varsovan liiton väliin. Sen aseostoilla oli vuosikymmenet samanlaiset rajoitteet kuin Suomella tosin ilman kauppataseiden asettamia velvotteita ostaa Neuvostoliitosta aseita. Maa profiloitui YK:n tukijaksi, liennyttäjäksi ja arabien ystäväksi lukuisissa Lähi-Idän kriiseissä. Neuvostoliiton romahdettua Itävalta lähestyi muita Euroopan maita ja liittyi Suomen ja Ruotsin mukana Euroopan unioniin vuonna 1995 ja otti ensimmäisten joukossa käyttöön euron.
Valuutta
Itävallan rahayksikkö on euro. Vaikka useimmissa kaupoissa ja ravintoloissa kaikki kansainväliset luottokortit hyväksytään maksuvälineenä, käteinen on edelleen yleisin maksuväline Itävallassa. Kaupungilla on myös pankkiautomaatteja, joista rahaa voi nostaa luottokortilla.
Aikaero
- 1 h
Juomavesi
Vesijohtovesi on juomakelpoista.
Ruokaa ja juomaa
Itävaltalainen keittiö on saanut vaikutteita monilta valloittajilta sekä naapurimaista. Lihoista suosituimmat ovat kana ja porsas. Porsasta nautitaan usein paneroituna. Tunnetuin itävaltalainen ruoka on Wienerschnitzel, leivitetty porsaanleike. Tulisin liharuoka on unkarilainen gulassi. Kanaa ja kalkkunaa syödään paljon, makkaroita on myös monenlaisia. Pyttipannu, Gröstl, tarjoillaan suoraan paistinpannulta, samoin juustolla kuorrutettu nuudelipaistos Kasnocken. Kalaa tarjotaan melko vähän.
Iltapäivällä on tapana nauttia suolaista tai makeaa välipalaa, esim. juustovoilepää Käsebort tai kahvia ja kakkua. Itävalta on kuulu kahviloistaan. Ne ovat kiireettömiä, tunnelmallisia paikkoja, jossa luetaan lehtiä ja tavataan ystäviä. Itävallan tunneituin leivonnainen on suklainen sachertorttu. Pienissä kaupungeissa ja kylissä osa ravintoloista on kiinni iltapäivisin.
Juomaraha
Useimmiten laskuun sisältyy jo tarjoilupalkkio, mutta tästä huolimatta tapoihin kuuluu jättää vielä n. 10%:n juomaraha.
Ostokset
Kaupat ovat yleensä auki arkisin klo 8.30–19.00, lauantaisin valtaosa liikkeistä sulkee klo 17.00. Sunnuntaisin kaupat ovat kiinni, lukuun ottamatta eräitä pikkuliikkeitä. Hintataso on suunnilleen sama kuin Suomessa.
Lääkäripalvelut
Kun tarvitset pikaista lääkärinapua, ota yhteys hotellin vastaanottoon. Sairaalaan ja lääkäriin kannattaa ottaa passi mukaan. Koko maassa apteekkien tunnus on punainen A-kirjain. Apteekit päivystävät vuorotellen ja lähimmän päivystävän apteekin osoite läytyy aina muiden apteekkien ovesta. Muut mahdolliset rokotesuojat voi tarkistaa täältä: www.rokote.fi
Posti
Postimerkkejä voi ostaa lehtikioskeista, postitoimistoista sekä niiden ulkopuolella olevista automaateista. Useimmat postitoimistot ovat auki klo 8-12 ja 14-18. Postilaatikot ovat keltaisia.
Juhlapyhät
1.1. Uudenvuodenpäivä
6.1. Loppiainen
1.5. Vapunpäivä
14.6. Corpus Christi (uskonnollinen pyhä)
15.8. Neitsyt Marian taivaaseen astumisen päivä
26.10. Kansallispäivä
1.11. Pyhäinpäivä
8.12. Synnittömän sikiämisen päivä
Pääsiäisenä pitkäperjantai on normaali työpäivä, mutta pääsiäissunnuntai ja II pääsiäispäivä (maanantai) ovat pyhäpäiviä.
Siirtyvistä pyhistä helatorstai ja helluntain jälkeinen maanantai ovat Itävallassa pyhäpäiviä.
Jouluaattona kaupat sulkeutuvat normaalia aikaisemmin ja joulu- ja tapaninpäivänä kaupat ovat kiinni.
Yleistä Saksa
Saksa ulottuu Itä- ja Pohjanmereltä aina Alpeille asti käsittäen maastotyyppejä alavista tasangoista vuoristoihin. Saksaa halkovat Euroopan suurimmat joet: Rein ja Elbe, jotka laskevat Pohjanmereen, Rein Hollanin ja Elbe Pohjois-Saksan alankojen kautta sekä Tonava, joka saa alkunsa Schwarzwaldin vuoristosta. Saksa on Euroopan tiheimmin asuttu maa. Yhdellä neliökilometrillä asuu jopa 230 ihmistä. Ero entisen Länsi-Saksan ja Itä-Saksan välillä on suuri: entisen DDR:n alueella asuu 140 ihmistä neliökilometriä kohti kun taas Länsi-Saksan puolella vastaava määrä on 267. Teittely on yleistä työkavereidenkin kesken ja yleensä saksalaiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia siinä missä muutkin keskieurooppalaiset. Vähäinenkin saksankielen taito on plussaa.
Valtiomuoto:
Liittotasavalta
Posti
Postimerkkejä voi ostaa posteista ja postimerkkiautomaateista. Postilaatikot ovat keltaisia. Postitoimistot ovat auki arkisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 8–12.
Aukioloajat:
Pankit ovat auki ma-pe 08.30–12.30 ja 13.30 -15.30
Kauppojen aukioloa säädellään osavaltiotasolla. Nykyisin useimmat osavaltiot sallivat ympärivuorokautisen myynnin pyhien ulkopuolella, mutta asettavat osavaltiosta riippuen rajoituksia esimerkiksi sunnuntaiaukiololle. Kuitenkin yleisimmin kaupat sulkevat arkisin viimeistään kahdeksalta ja lauantaisin yleensä kuudelta, vaikka yhä useammin alkaa nähdä kauppoja jotka ovat auki maanantaista lauantaihin 7-20.
Sää:
Saksa kuuluu lauhkeaan alueeseen. Keskilämpötila heinäkuussa noin 18-20 astetta.
Asukasluku:
82 miljoonaa
Valuutta:
Euro. Ostoksille mentäessä on hyvä tietää, että Saksassa ei luottokortteja hyväksytä yhtä yleisesti kuin Suomessa. Kannattaa jo kauppaan mennessä kysyä käykö luottokortit maksuvälineenä, sama pätee myös ravintoloihin ja takseihin. nkkiautomaatteja on suuremmissa kaupungeissa runsaasti.
Kieli:
Saksa
Aikaero:
Saksassa kello on tunnin vähemmän kuin Suomessa.
Hintataso:
Hinnat ovat jonkin verran halvempia kuin Suomessa, varsinkin ruoka ja kotielektroniikka.
Ruoka ja juoma:
Perinteinen saksalainen ruoka on yleensä aika raskasta ja annokset ovat suuria. On paljon lihaa, makkaroita, hapankaalia ja kahvin kanssa upeita leivoksia. Ruokajuomana on yleensä olutta tai viiniä. Myös maustetut viinat ovat suosittuja. Olut on Saksassa suosittu juhlien aihe ja joka vuosi järjestetään Münchenissä Octoberfest, jonne matkaa tuhansia turisteja ympäri maailmaa
Juomavesi:
Vesijohtovesi on pääosin turvallista juoda mutta maku ei aina ole mielyttävä kaupungeissa, etenkään Ruhr-alueella, jossa vesi on voimakkaasti kloorattua.
Jännite:
230 V, pistokkeet kuten Suomessa
Hätänumerot:
Yleinen hätänumero 112
Ambulanssi 112
Palokunta 112
Poliisi 110
Kansalliset juhlapäivät , jolloin suurin osa pankeista, kaupoista ja virastoista on kiinni.
- 1.1. uudenvuodenpäivä
22.4. pitkäperjantai
22.-25.4. pääsiäinen
1.5. vappu
2.6. Kristuksen taivaaseenastumis-päivä
12.-13.6. Helluntai
3.10. Saksan yhdistymisen päivä
24.-26.12 joulu




Tarvitsen bussikuljetuksen
Tarvitsen bussikuljetuksen